Avainsana-arkisto: Ymmärrys

Ihmiset ovat idiootteja

Vilkaisin tässä aamulla uutisia Iltasanomista ja Iltalehdestä, sekä niiden kommentointeja. Heti tulvi mieleen muutama huomio sekä johtopäätöksiä:

  • Sitä sanotaan, että ihminen on eläimistä ainutkertaisin kun hän ymmärtää syy-seuraus -suhteita. Mutta valitettavasti hän näkee niitä liiankin hyvin, suorastaan harhaisesti. Jos jokin asia seuraa toista kerran, ihminen ajattelee ilmiön olevan yleinen. Jos asia seuraa toista kahdesti, hän ajattelee sen tapahtuvan tosi usein. Jos asia seuraa toista kolmasti, on se jo yhtä kuin aina.
  • Ihminen hahmottaa maailmaa tarinoiden kautta. Hän näkee kaksi kuvaa vierekkäin ja luo niistä tarinan. Syy-seuraus -suhteita nähdään vaikkei niitä olisikaan, tyhjät aukot täytetään itse keksityillä asioilla. Asioille keksitään selitys ja merkityksiä, vaikka kyse olisi sattumasta, jolla ei ole mitään merkitystä mihinkään.
  • Ihmiset ovat uskovaisia. Enkä tarkoita tällä uskontoja. Ihmiset luovat selityksiään ja käsityksiään, sisäisiä tarinoita ja selityksiä ilmiöille ja pitävät näistä kiinni, päinvastaisesta todistusaineistosta huolimatta. Itse asiassa todistusaineistosta on nykyisin ihan turha puhua yhtään mitään. Vaikuttaisi siltä, että on vain kertomuksia, joihin joko uskot tai et.
  • Ihminen uskoo, että se, miten asiat ovat nyt, tai pikemminkin miten ne juuri äskettäin olivat, on asioiden hyvä ja luonnollinen olotila, ja niin asioiden pitäisi aina olla.
  • Ihminen huomaa asioita valikoiden. Hän näkee ja lukee sitä mitä haluaa tai mihin on taustastaan johtuen ohjautunut. Ihmisellä on myös huono muisti. Hän muistaa miten sattuu, unohtaa asioita, asiat muuttavat merkityksiä ja tupsahtelevat mieleen ihan miten sattuu.
  • Ihmiset ennakoivat, ennustavat ja arvaavat koko ajan ja jatkuvasti. Kun joku tekee jotain tai jotain tapahtuu, he luovat mielessään ja yhdistävät tämän mielessään askarreltuun juonikuvioon, jolloin tapahtumalla on syy ja seuraus, järki ja mieli. Jos puu kaatuu metsässä ja kukaan ei ole näkemässä, niin ihminen tietää epäillyn, jonka vika puun kaatuminen oli.

Johtopäätökset:

Ihmiset ovat idiootteja. Minäkin olen ihminen. Joten melko todennäköisesti minäkin olen idiootti.

Onneksi elämme demokratiassa, joka on valtavan sekava ja hidas prosessi. Se latistaa pahimmat ajatuspierut. Ei kukaan ole niin virheetön, että kykenisi diktaattorina asiat hoitamaan.

Harmi, että työ maksaa niin paljon. Palkkojen tuntihinnat ovat valtavan korkealla. Se johtaa siihen, että entistä harvemmat tekevät entistä useampien työt. Menetämme sitä ainoaa vahvuuttamme ihmislajina, yhteistyötä ja tiimipeliä. Yksi ihminen on idiootti, mutta porukassa virheet tupataan huomaamaan. Kun vain osattaisiin pitää mieli ja katse avarana, eikä sulkeuduta tiiviiksi sisäpiiriksi. Jolloin taas joukossa tyhmyys tiivistyy.

Onneksi tiede toimii piinallisen hitaasti julkaistavien artikkelien pohjalta – hitaus ja vellominen on arvo itsessään, niin jää villeimmät ajatukset yksittäisten heppujen iloksi ja testattavaksi. Jos idea on hyvä, se kyllä sitten vuosien kuluttua leviää muillekin.

Tiedotteen laatimisesta

Kuten varmasti tiedätte, niin luvussa Tiedote, uutinen on ohjeita tiedotteen kirjoittamisesta. Mutta tässä vielä muutama harjoitustöissä jatkuvasti esiin noussut pointti:

  • Tärkeintä on kunnon kärki

(Lehdistö)Tiedotteessa keskeisintä on uutiskärki. Siitä on heti avauduttava perusasiat, se on uutissähke.

  1. Otsikossa yleensä mainittaan organisaation nimi sekä
  2. uutinen: mikä on uusi, mullistava tieto/muutos, josta on joku seuraus lehden lukijalle

Yleensä näiden kahden yhteispeli toimii hienosti näin: 1) ensin otsikoksi sekä se uutinen muutamalla sanalla, jota seuraa 2) parin rivin lihavoitu ingressi, jossa selitetään se lukijalle relevantti muutos/seuraus lyhyesti.

Kärkeen ei kuulu johdantoa. Jos johdannon haluaa, niin pistät sen kärjen perään tai mieluummin ihan loppuun! Oikeasti, se tiedotteen rakenne on nurinkurinen kolmio, kaikki epäoleellisempi loppuun.

Tiedotteen rakenne. Huom. kärki on 1 - 2 lausetta pitkä.

Tiedotteen rakenne. Huom. kärki on 1 – 2 lausetta pitkä.

Tiedotteen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja naseva. Siksi sanomalehtikielessä, ja erityisesti tiedotteista ja uutissähkeistä, karsitaan pois turhat johdannot ja esimerkiksi ”myös”-tyyliset sanat ja -kin -kaan -kään päätteet.

Lehdistötiedotteissa ei saa olla mitään mainosmaista. Tästä syystä kaikki kuvailevat ilmaisut pitää poistaa – tai pistää jonkun suuhun. Esimerkiksi kasvuyritys on ylimääräinen, kuvaileva ilmaus. Mutta mukaan voi laittaa sitaatin, jossa vaikka toimitusjohtajan suulla puhutaan kasvuyrityksestä.

Kannattaa miettiä, miksi toimittaja julkaisisi tästä tiedotteesta uutisen? Miksi se on uutinen? Tiedotteen voi liittää suurempaan kontekstiin – esimerkiksi jos löytyy tuoreita kannanottoja etujärjestöiltä, tutkimuksia tai muita ajankohtaisia asioita, joihin viitata. Lisäksi aiheesta voi tehdä isomman artikkelin ja laittaa tiedotteen perään linkin tähän laajempaan artikkeliin, jota toimittajat voivat vapaasti käyttää.
Yrityksen tiedot aina loppuun omana kappaleenaan, kursivoituna. Eli lyhyesti yrityksen taustatiedot siihen. Laita mukaan myös muut lisukkeet, Letterhead, lisätietojen antajan yhteystiedot, mahdolliset ylimääräiset linkit yms.
terveisin,
Aleksi Koski