Avainsana-arkisto: yhteisöviestintä

Nykytyössä yksilöllä ei ole väliä, yksilöillä on

image


Toimivan tiimin on tehtävä, mokattava, opittava ja tsempattava yhdessä

Matkustin Tikkurilaan perjantaina. Paikalla Metropolia-ammattikorkeakoulun yksikössä oli kymmenien eri korkeakoulujen edustajia ja keskustelimme viestinnän, median ja muotoilun yhteistyöstä, tarpeista ja tulevaisuudesta.

Mitä yhteistä näillä eri aloilla on? Paljon, olennaisen paljon. Yhä enemmän tänä päivänä tarvitaan toisaalta erikoistumista tiettyyn osaamiseen, toisaalta näiden osaajien yhteistyötä. Esimerkkinä datajournalismi; Helsingin Sanomien Esa Mäkinen kertoi pari viikkoa sitten Jyväskylän yliopistolla, miten HS:n verkkosivustolle tulevan datajournalismijuttukokonaisuuden parissa työskentelee vähintään kolmen tekijän tiimi: toimittaja/tuottaja, graafikkko ja koodari. Tämä työpanos ei ole samanlainen kuin perinteisen lehtimiestyön toimittaja/kuvaaja/graafikko-kolmikon yhteistyö – siinähän jokainen tekee oman osuutensa kuin liukuhihnalla ja lopuksi kootaan palikat yhteen. Datajournalismijutussa kaikkien näkemystä ja panosta tarvitaan suunnittelussa ja yhdessä luomisessa alusta pitäen, tekninen alusta huomioiden. Ei ole toisiinsa liimattavia osakokonaisuuksia vaan vain yksi, saumaton tuote ja käyttäjäkokemus.

Mutta tämä kokonaisuus vaatii hyvin toisenlaista lähestymistapaa, taitoja ja mielenlaatua kuin aikaisempi opintotarjonta. Jokaisen on osattava jotain uutta, muttei kaikkien kaikkea. Perjantain tapaamisessa puhuneen Allerin Pauli Aalto-Setälän sanoin: ”ei toimittajan tarvitse osata koodata – pistät toimittajan opiskelemaan Pythonia ja saat aikaiseksi luokatonta koodia ja loppuunpalamisen. Mutta toimittajan on ymmärrettävä dataa, voidakseen tehdä Pulitzer-tasoisia nykyteknologian mahdollistamia juttuja”.

Vanha työkulttuuri, jossa jokaiselle annetaan oma työrauha tehdä oma hommansa moitteetta ei enää toimi. Yksilön työllä ei ole väliä, jos kokonaisuus ei pelaa. Yksittäisten huippujen hyvää tiimiä parempi voi olla hyvien tyyppien huipputiimi. On kyettävä yhdessä kokeilemaan, oppimaan ja luomaan ennennäkemättömiä asioita hyvässä hengessä. Kestettävä ne kaikki lukemattomat vastoinkäymiset, joita kokeilukulttuuriin kuuluu. ”Ei se ole välttämättä edes joka kymmenes juttu joka onnistuu ensi alkuun, se voi olla joka sadas.”

Päivän tapaamisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön tuki ja toiveet: tarkoituksena olisi luoda tällaiseen nykypäivän työelämään vastaavaa aidosti uutta, korkeakoulurajat (myös yo- ja amk-) sekä alojen rajat ylittävää koulutustarjontaa. Mutta voi pojat sitä kolinan määrää, joka tapaamisessamme kuului! Se kolina syntyi siitä, kun eri organisaatioiden näkymättömät hallinnon, käytäntöjen ja kulttuurien rajat löivät kömpelösti yhteen, kun läsnäolijat yrittivät lyödä lukkoon edes alustavia toimintaa konkretisoivia ajatuksia. Eri alojen peruskäsitteitä ymmärretään eri tavoin: journalismia ja toimittamista pidetään synonyymeinä, toiset pitävät kaupunkisuunnittelua vain kaavoittamisena. Eri organisaatioissa on erilaisia käsityksiä toiminnasta: toisille esimerkiksi jotkut asiat ovat ongelmia, toiset ovat sokeita näille seikoille. On organisaatiokohtaisia erikoissääntöjä, joita täytyy huomioida; on hallinnollisia, laillisia ja pedagogisia esteitä yhteistyölle.

Tapaaminen oli hieno harjoite, kokeilu: aivan kuten organisaatioiden jokapäiväisessä elämässä on voitava luoda aitoja, toimivia moniammatillisia tiimejä, samoin on voitava luoda aitoa eri organisaatioiden yhteistyötä, joka ei kaadu hallinnolliseen byrokratiaan ja eri näkökantojen sokeisiin pisteisiin. Ihan helpolla se ei kyllä onnistu, mutta kokeillaan. 🙂

 

ps. Myös Petro Poutanen oli paikalla ja kirjoitti oman blogauksensa.

Nyt myös vlogi!

Haluaisin blogata monestakin asiasta, mutta aikaa ei vain löydy. Vastaukseksi aloitin vlogin! Lyhyitä tuumauksia, kommentteja ja pohdintoja yhteisöviestinnästä. Blogaukset jätän sitten perusteellisemmalle pohdinnalle, kuten viimeblogaukseni.

Tiedotteen laatimisesta

Kuten varmasti tiedätte, niin luvussa Tiedote, uutinen on ohjeita tiedotteen kirjoittamisesta. Mutta tässä vielä muutama harjoitustöissä jatkuvasti esiin noussut pointti:

  • Tärkeintä on kunnon kärki

(Lehdistö)Tiedotteessa keskeisintä on uutiskärki. Siitä on heti avauduttava perusasiat, se on uutissähke.

  1. Otsikossa yleensä mainittaan organisaation nimi sekä
  2. uutinen: mikä on uusi, mullistava tieto/muutos, josta on joku seuraus lehden lukijalle

Yleensä näiden kahden yhteispeli toimii hienosti näin: 1) ensin otsikoksi sekä se uutinen muutamalla sanalla, jota seuraa 2) parin rivin lihavoitu ingressi, jossa selitetään se lukijalle relevantti muutos/seuraus lyhyesti.

Kärkeen ei kuulu johdantoa. Jos johdannon haluaa, niin pistät sen kärjen perään tai mieluummin ihan loppuun! Oikeasti, se tiedotteen rakenne on nurinkurinen kolmio, kaikki epäoleellisempi loppuun.

Tiedotteen rakenne. Huom. kärki on 1 - 2 lausetta pitkä.

Tiedotteen rakenne. Huom. kärki on 1 – 2 lausetta pitkä.

Tiedotteen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja naseva. Siksi sanomalehtikielessä, ja erityisesti tiedotteista ja uutissähkeistä, karsitaan pois turhat johdannot ja esimerkiksi ”myös”-tyyliset sanat ja -kin -kaan -kään päätteet.

Lehdistötiedotteissa ei saa olla mitään mainosmaista. Tästä syystä kaikki kuvailevat ilmaisut pitää poistaa – tai pistää jonkun suuhun. Esimerkiksi kasvuyritys on ylimääräinen, kuvaileva ilmaus. Mutta mukaan voi laittaa sitaatin, jossa vaikka toimitusjohtajan suulla puhutaan kasvuyrityksestä.

Kannattaa miettiä, miksi toimittaja julkaisisi tästä tiedotteesta uutisen? Miksi se on uutinen? Tiedotteen voi liittää suurempaan kontekstiin – esimerkiksi jos löytyy tuoreita kannanottoja etujärjestöiltä, tutkimuksia tai muita ajankohtaisia asioita, joihin viitata. Lisäksi aiheesta voi tehdä isomman artikkelin ja laittaa tiedotteen perään linkin tähän laajempaan artikkeliin, jota toimittajat voivat vapaasti käyttää.
Yrityksen tiedot aina loppuun omana kappaleenaan, kursivoituna. Eli lyhyesti yrityksen taustatiedot siihen. Laita mukaan myös muut lisukkeet, Letterhead, lisätietojen antajan yhteystiedot, mahdolliset ylimääräiset linkit yms.
terveisin,
Aleksi Koski