Salla Vuorikosken ajojahti

2fe0c21e-65bc-419a-b5c2-a637b1878022

Tuohtumukseni sen kuin paisuu.

Tämä YLE-Sipilä -keissi on osunut minua hermoon monesta syystä: siinä kyseenalaistuu journalistiikan rooli demokratiassa ja valtiojohtomme käyttäytyy länsimaiselle demokratialle sopimattomasti. Erityinen suuttumus herää kuitenkin siitä, miten tämä koko tapaus osuu toimittaja Salla Vuorikoskeen.

Olen Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella journalistiikan oppiaineessa projektitutkijana. Työkseni tutkin julkisuuslain mukaisia tietopyyntöjä, niiden käyttöä ja ongelmia. Salla Vuorikoski on tehnyt 20-vuotisen hienon ja palkitun uran. Kun luennoin tietopyyntöaiheesta, olen usein maininnut hänet nimeltä yhtenä niistä suomalaisista toimittajista, jotka ovat hyödyntäneet tietopyyntöjä työssään sekä erityisesti kamppailleet jopa oikeudessa tämän kaikkien oikeuden edistämiseksi ja kehittämiseksi.

Ja nyt – millaista kohtelua Vuorikoski saa – perusteettomia, hatusta vedettyjä teilausväitteitä, muun muassa tämän suuntaisia heittoja:

”Kovan luokan toimittaja olisi jäänyt yritykseen ja yrittänyt parantaa sen toimintatapoja eikä pannut hanskoja tiskiin. Ei kai toimittajan työ ole mikään pyrähdys, vaan pidempi juoksu, jos meinaa saada jotain aikaan.

Näin sanoi Hjallis Harkimo omassa blogissaan Iltalehdessä ja moni muu kommenttilootissa ympäri mediakenttää. ”Toimittaja haluaa vain aiheuttaa draamaa ja nostaa omaa nimeään!” – tähänkin olen törmännyt, varmasti myös sinäkin. Kuten sanottu, kyseessä on 20 vuotta journalistin töitä tehnyt palkittu journalisti, joka haluaa tehdä journalismia, ja joka nyt katsoi, ettei tässä työpaikassa voi sitä tehdä – miksi hän sinne jäisi?

”Pahimmat kömmähdykset sattuvat silloin, kun toimittajan omat näkemykset, henkilökohtaiset kaunat tai poliittiset sympatiat paistavat läpi selvemmin kuin Jonna Järnefeltin nännit konsanaan.”

Näin kirjoitti Iisalmen Sanomien kolumnisti. Tähän suuntaan heitti myös Keskisuomalaisen päätoimittaja Mervola  ja luoja tietää kuinka moni muu.

Salla Vuorikoski on ehkä epäpoliittisin journalisti jonka tiedän. Hänen isminsä – kuten hän itse sanoo – on journalismi. Hän on paljastanut WinCapitat ja käsitellyt poliitikkoja puolueesta riippumatta – ja nyt hän on yht’äkkiä demarimielinen fanaatikko?! Jatkuvasti vedetään esille, että miksi keskitytte toimittajat vain keskustaan? Mutta kun kyllähän noita tutkittuja juttuja löytyy YLEn arkistosta lähikuukausilta: on VVO ja demari -yhteyksiä sekä kylpyläsotkuja jotka yhdistyvät kokoomukseen, on vähän kaikkien sotkuja tongittu. Mutta ne on uutisoitu eri tavoin: on eri toimittajia ja eri määrä juttuja. Tämä taas ei ole Vuorikosken vika, vaan kyseisten toimittajien (ja Jääskeläisen, joka vetää linjoja!) linjaus. Miksikö media keskittyy pääministeriin? Johtuisiko siitä, että kyseessä on maan kovin vallankäyttäjä, toisin kuin oppositio, joka voi lähinnä räksyttää? Miksi ei kansa kohissut näistä muista jutuista silloin, kun ne ilmestyivät!

Väitänpä, että siksi, koska kansalaiset ja toimittajat yleensä eivät ymmärrä osinkojen ja verojen ja lainsäädännön ym. päälle, mutta kun vanhempi mies lähettää naiselle myöhään perjantai-iltana vihaisia sähköposteja, niin käsillä onkin simppeli tarina, josta jokainen saa otteen. Tämä aiheuttaa sen, että näiden YLEn toimittajien perustellut ja täysin tosiasiapitoiset jutut, joissa argumentoidaan,  ettei pääministerimme selvitä esteellisyyksiään niin kuin lainsäädäntö häneltä edellyttäisi – tämä leimataan valehteluksi, tuulesta temmatuksi poliittiseksi ajojahdiksi. Ihan vain siksi, kun kansalaiset eivät kerta kaikkiaan kykene ymmärtämään, mitä tämä tarkoittaa: tosiasiat viittaavat siihen, ettei pääministerimme selvitä esteellisyyksiään niin kuin lainsäädäntö häneltä edellyttäisi.

Sen sijaan huomio kiinnittyy siihen, miten toimittaja kehtaa julkisesti käsitellä epäilyjä korkean vallankäyttäjän väärinkäytöksistä – joka nyt vain sattuu olemaan aika pitkälti määritelmä siitä, mitä tutkivan journalistin pitäisikin tehdä!

11 responses to “Salla Vuorikosken ajojahti

  1. Ja kaikesta tästä hän olisi välttynyt kun olisi tunnin pari odottanut Pääministerin (syytetyn) vastineen esteellisyydestä. Tosin sen jälkeenhän koko uutinen olisi kuivunut kasaan.

    • hei Pepe,

      olet oikeassa siitä, että Salla Vuorikosken ja muiden juttua tehneiden toimittajien olisi pitänyt odottaa kauemmin Sipilän vastausta. Journalistin ohjeiden kohta 21 on mielestäni täysin selkeä:

      ” 21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.”

      Tästä ei pääse mihinkään – ei riitä, että tehdään oma juttu tai palataan asiaan jatkojutussa, vaan vastine pitää tapahtua jo samassa yhteydessä. Eli Vuorikoski ja kumppanit toimivat tässä väärin.

      Mutta entä sitten? Pääministerimme ei ole edelleenkään tämän uutisen jälkeen tehnyt ainuttakaan lausuntoa tai korjausta, joka olisi saanut tämän asian ”kuivumaan kasaan”. Tämä asia on edelleen auki: pääministeri ei ole selvittänyt esteellisyyksiään eikä ilmeisesti aio selvittää jatkossakaan, vaikka hallintolaki näin edellyttää (Hallintolaki, luku 5, pykälät 27-30 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#L5P27 )

      Kohuhan tästä syntyi siksi, kun pääministeri lähetti sähköposteja. Jos ei olisi lähettänyt, ei olisi kohua syntynyt. Jos hän olisi kannellut Julkisen Sanan Neuvostoon, Sipilä olisi varmaan voittanut ja toimittajat saaneet näpeilleen. Nyt Sipilä paitsi on vastaamatta näihin jutun pääasiallisiin väitteisiin, niin hän myös toimii tulkintani mukaan vastoin virkamiehelle soveliaan viestinnän periaatteita, jotka myös löytyvät laista. Puhumattakaan siitä, että yhteisöviestinnän maisterina voin todeta, että Sipilän vastaus on oppikirjamainen esimerkki itselle vahingollisesta tavasta hoitaa mediasuhteita – amatöörimäistä.

      Eli vastakkain tässä ovat yksittäisten toimittajien virhe ja Suomen vaikutusvaltaisimman henkilön piittaamattomuus lainsäädännöstä ja sen periaatteista sekä tämän epäammattimainen käytös. Molemmat ovat uutisia, mutta huomion kiinnittäminen ensimmäiseen ja jälkimäisen vähättely on paljon merkittävämmän uutisen laiminlyömistä, suorastaan piilottelua.

      Kun kuitenkin pääministeri on meidän luottamushenkilö, jonka teot ovat vallankäyttöä, jolla on suora yhteys valtakunnan toimintaan. Toimittaja on ammattisuhteessa oleva tyyppi, joka vain puhuu ja kirjoittaa.
      Pistetään vielä lopuksi linkki tähän alkuperäiseen uutiseen, taisi olla tämä http://yle.fi/uutiset/3-9315671 – siellä se on edelleen netissä näkyvillä, koska se on toimiva juttu, jossa ei ole asiavirheitä!

      EDIT: 23.2.
      olin väärässä! JSN totesi, että ei ole toimittu väärin. http://yle.fi/uutiset/3-9475916 Perusteet: 1) ei ole ERITTÄIN kielteistä julkisuutta, 2) Sipilää kohdeltu juttussa neutraalisti, 3) Sipilän kommentti jutussa mukana (lisäksi taisi olla, että Sipilää yritetty tavoitella tuloksetta?) LISÄKSI kyseessä on merkittävä julkisuuden henkilö ja vallankäyttäjä, jonka oikeudet julkisuuden kontrollin suhteen pienemmät kuin perushenkilöllä.

      • Luin jostain että Sipilä olisi vastannut että hän kuuli sukulaisen saamasta kaupasta vasta sen jälkeen kun päätös lisärahoituksesta oli tehty. Eli siinähän oli häneltä vastaus. Ja jos tämä ei riitä niin hän lupasi kommentoida asiaa sen jälkeen kun jääviys asia on oikeusoppineiden toimesta tutkittu.

      • Tämä on vastaus tuohon pepe850-nimimerkin kommenttiin:

        Mutta edelleen – virkamiehen pitäisi tehdä omaehtoisesti esteellisyysselvitys ennen päätöksiä. Näin ei ilmeisesti toimittu tuolloin, eikä ilmeisesti toimita jatkossakaan. Itse näen, että Sipilä ei ole asiassa oikeasti esteellinen, vaikka sukulaisia asiaan liittyykin. Saatan tietysti olla väärässä. Samoin näen, ettei Sipilä selvästi välitä lainsäädännön vaatimuksista toimintansa muotoseikoille – mistä tämän päivän perustuslakiuutiset antavat lisäesimerkkiä. Mikä on vakava asia.

        Tähän asiaan olisi ollut toimittaja Jarno Liskiltä tullut asiantuntijoiden haastatteluista koottu selventävä juttu, joka ehkä antaisi paremmin vastauksia asiaan. Mutta sitäpä emme pääse lukemaan, ennen kuin se otetaan sieltä Jääskeläisen hyllyltä pois ja julkaistaan… Journalismin asiahan on käsitellä ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat epäilyttäviltä. Joskus myöhemmin valmistuvien laillisuusvalvojien tai oikeuksien ratkaisuista kertominen on lähinnä tiedottamista.

      • Panu Raatikainen

        Ylen juttuhan perustui paljolti Kansan Uutisten edellisen päivän juttuun, johon oli jo pyydetty Sipilän kommentti, joka toistettiin Ylen jutussa.
        Siinä mielessä uuden kommentin pyytäminen oli minusta vähemmän pakottava velvoite. Siitä kielii sekin, että Sipilällä ei kuitenkaan ollut Ylen juttuun muuta todellista huomautettavaa kuin hiusten halkominen siitä, oliko Katera Steel ja sen edeltäjä Hitsaus ja levytakomo sama vai eri yritys – mikä on itse pihvin kannalta täysin irrelevantti asia.

      • Ihan oikeassa olet. Ja alunperin olinkin samaa mieltä, ettei tämä juttu edellyttäisi kommentointia. Mutta sitten kävin asiasta väittelyn ja minua pyydettiin lukemaan tuo journalistin ohjeiden 21. kohta sanatarkasti. Ja sen tehtyäni muutin mieleni. YLEn jutussa kuitenkin on uutta tietoa eri tiedotusvälineessä kokonaisena juttuna, erillisenä uutisena – mielestäni journalistin ohjeiden 21. pykälän sanamuoto on sellainen, että tässä tapauksessa ohjeita noudattaen vastauksen antoon samassa yhteydessä pitäisi antaa kunnolla mahdollisuus. Mutta minä en ole JSN vaan tämä nyt vain on minun henk.koht. tulkintani.

        Mutta edelleen, kuten sanoit, Sipilä ei ole antanut mitään uutisen faktoja kumoavaa tietoa (jopa tuo Katera Steel -yksityiskohta on vähän kyseenalainen, kun sama firma se on (tekijät, välineet, tilat ym.?), joskin eri nimellä), ja koko kohun kääntäminen tähän asiaan on huomion kiinnittämistä epäolennaisuuksiin.

      • Eli olin väärässä! JSN totesi, että ei ole toimittu väärin. http://yle.fi/uutiset/3-9475916 Perusteet: 1) ei ole ERITTÄIN kielteistä julkisuutta, 2) Sipilää kohdeltu juttussa neutraalisti, 3) Sipilän kommentti jutussa mukana (lisäksi taisi olla, että Sipilää yritetty tavoitella tuloksetta?) LISÄKSI kyseessä on merkittävä julkisuuden henkilö ja vallankäyttäjä, jonka oikeudet julkisuuden kontrollin suhteen pienemmät kuin perushenkilöllä.

  2. Koko hommassa on Kekkoslovakian piirteet. Suomessa ollaan palattu menneisyyteen.

    • hei Nimetön,
      Olet mielestäni osittain oikeassa – tässä on viitteitä Kekkosen aikoihin, osittain. Toisaalta tänään Facebookissa tämän asian yhteydessä keskusteltiin siitä, että eläisimme ”post-faktuaalisessa maailmassa”. Tämä liittyy Kekkoslovakia-puheisiin, muttei myöskään ole mielestäni täysin osuva heitto.

      Itse tykkään, että puhe tällaisesta totuudenjälkeisestä ajasta on pitkälti pötypuhetta. Kyllä ne faktat ovat edelleen olemassa, esimerkiksi rahan määrä ei lisäänny kun laskuja maksetaan vaikka puhetta on, teot ja puheet ovat mustaa valkoisella ja asioiden käsittely oikeudessa toimii edelleen kuten ennen. Totuus taas on edelleen yhtä monitulkintaista kuin aina ennenkin. Mikä on muuttunut on yhteiskunnan valtasuhteet: ei ole olemassa tahoa, joka voi julistaa viimeisen sanan jostain asiasta. Asioita voi halutessaan kiistää loputtomiin ja käännellä, vaikka laiva olisi uppoamassa. Nykyisin jokainen on vain pakotettu muodostamaan kantansa itse, koska se vastaväittäjä löytyy aina – ”konsensusta” ei saavuteta koskaan, mutta asiat tehdään niin kuin se, jolla on valta päättää, päättää.

      Ja tämä tässä nyt sitten on sitä paluuta Kekkoslovakiaan, kun kerran Sipilä saa YLEn toimittajat lopettamaan asian käsittelyn kun vähän murahtaa. Eli Jääskeläisen kautta poliitikot voivat sanoa, että eiköhän tätä asiaa ole keskusteltu tarpeeksi ja se loppuu nyt. Mikä on mielestäni kamalaa.

  3. Mitäpä jos Jääskeläisen taustojakin otettaisiin esiin, hänen pitkä kepulaistaustansa. Hän on enemmän lojaali kepulle kun sananvapaudelle

    • hei Topi,

      Jääskeläisen taustoista muistan jostain lehtijutusta lukeneeni. Niistäkin on hyvä tietää, joskin itse olen sitä mieltä, että teot ovat taustoja tärkeämpiä. Ne teot ovatkin sitten hyvin erikoisia mielestäni. Valmiiden, asiallisten ja hyödyllisten juttujen hyllyttäminen, varoituksen antaminen ajankohtaisia media-asioita käsittelevälle satiiriohjelmalle ajankohtaisen media-asian käsittelystä ja tiettyjen aiheiden kieltäminen ovat hyvin erikoista toimintaa, johon en ole vielä kuullut uskottavia tai toimivia selityksiä. Valitettavasti uskoni YLEen journalistisena mediana on kadonnut. Taitaa olla enemmän valtion tiedotustoimisto kyseessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s